Meillä uskovilla on taipumus ihastua ristillä riippuvaan Kristukseen. Herätä uuteen päivään täynnä ketutusta ja ripustautua ristille kärsimään, koska siellähän se Jeesuskin kirkkojen koristeluissa riippuu, eikä hänellä näytä olevan kovin hauskaa. Sitten vielä tapahtuu elämä, lyö pari kertaa ympäri korvia ja siinä sitä ollaan. Ristillä riippumassa suupielet alaspäin, haavoitettuna ja hauraana, odottamassa että koittaa se päivä kun kuolo korjaa ristillä riippuvat parempaan talteen. Välillä voidaan jopa käydä maailmassa nauttimassa, mutta aina sinne ristille palataan riippumaan.
Miksi? Sehän on älytöntä. Ei evankeliumi niin kuulu. Jeesus kyllä kärsi ristillä, mutta Hän teki sen meidän puolestamme. Hän ei ole enää siellä. Hän teki sen, jotta Hänen haavoissaan me olisimme parannetut. Miltä mahtaakaan Jeesuksesta tuntua, kun emme ota vastaan Hänen suurta armontekoaan, vaan ripustudumme itse sinne ristille aina vain ja ikuisesti?
Tästä aiheesta on hyvin hankala rakentaa teologiaa. Jumalaa ei pysty kirjoittamaan sievästi johonkin yleispätevään lausuntoon, miten Hän aina toimii. Raamattukin avautuu hitaasti, pala palalta, elämänmittaisella matkalla. On suorastaan rikollista yrittää mahduttaa Herran toimintaperiaatteita erilaisiin opin suuntauksiin sidottuina. Tuuli ulvoo missä tahtoo.
Mutta varmaa on, että Hänen haavoissaan me olemme paratut. Jos me puhumme haavoistamme käsin, me emme puhu Kristuksen sanoja. En väitä olevani tässä asiassa mikään edelläkävijä. En minäkään ole syntynyt kultalusikka suussa pumpulissa kellimään. Ihan riittää haavoja parannettavaksi. Todella haluan, että jokainen niistä paranee. En tyydy vähempään, sillä minä en halua elää, puhua, enkä toimia haavoistani käsin, en halua odottaa ristillä kuolemaa, vaan haluan elää, haluan kirkastaa elämälläni Kristusta. Jokaisena päivänä yrittää uudelleen. Etsiä, kunnes löydän.
lauantai 8. huhtikuuta 2017
tiistai 4. huhtikuuta 2017
Armon alennusmyynti?
Joskus sitä kuulee käytettävän termiä armon alennusmyynti. Tämä liittyy niihin tilanteisiin, joissa julistetaan kuulijan mielestä liikaa Jumalan armoa ja liian vähän kadotusta. Mutta voiko armoa myydä alella? Mikä sille armolle olisi hyvä hinta?
Armolle on määritelty hinta. Sen hinta oli Jeesuksen veri. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Se oli hyvin kallis hinta. Jokainen vanhempi voi aavistella, kuinka kallis. Mutta se hinta on jo maksettu. Ei enää kannata mennä ristin juurelle vellomaan syntisyydessä, sillä risti on tyhjä! Hautakin on tyhjä, sillä Jeesus on jo täyttänyt lain, hän ei ole enää siellä. Kas siinä ilosanoma Hän ylösnoussut on!
Se on jo maksettu. Ei sitä myydä, alella eikä ilman. Makustele tätä. Ymmärrä kadotuksen todellisuus. Ymmärrä, mitä sinulle tarjotaan, ilmaiseksi! Monesti meihin uskoviin yritetään takoa synnintuntoa ulkoapäin. Mutta miksi? Pelostako? Synnintunnossa rypevältä uskovalta voisi kysyä, että uskooko Hän Jeesuksen sovitustyöhön? Uskooko hän, että Jeesus kuoli, jotta hän voisi pelastua? Uskooko hän koko kristinuskon keskeisen sanoman? Koska syntiset eivät ole menossa taivaaseen. Syntiset menevät ihan toiseen paikkaan, vanhurskaat pelastuvat. Tämän vanhurskauden voi saada vain lahjana. Jeesuksessa Kristuksessa, me olemme pelastetut, eivätkä pelastetut ole enää syntisiä, vaan matkalla Taivaan kotiin, kun tämä taival on Hänen johdatuksessaan ensin kuljettu.
Todellisen synnintunnon herättää Jumala, Sanansa ja Henkensä kautta, eikä se synnintunto ole kadotuksen pelkoa, vaan syvää tuskaa siitä, että on rikkonut suurinta rakkauttaan vastaan. Kun todella ymmärtää, miltä on pelastunut, mitä on saanut, lahjaksi, ei voi muuta kuin haluta palvella. Silloin me saamme palvella ilosta käsin, vapaudesta käsin. Silloin me saamme turvata Isään, huutaa lapsena Jeesuksen nimessä Abba, Isä! Silloin me saamme luottaa siihen, että Jumala on voimallinen Jumala, joka uudistaa mielemme Sanansa ja Henkensä kautta. Armo on perinjuurin kalliisti maksettu, mutta sinulle ystäväni, se on ilmaista. Tämä on se ilosanoma, jota saamme julistaa, joka saa sulautua koko sieluumme ja ruumiiseemme ja kaikkeen mitä meissä on, jotta saisimme kiittäen kilvoitella kohti Isää.
Armolle on määritelty hinta. Sen hinta oli Jeesuksen veri. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään joka häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Se oli hyvin kallis hinta. Jokainen vanhempi voi aavistella, kuinka kallis. Mutta se hinta on jo maksettu. Ei enää kannata mennä ristin juurelle vellomaan syntisyydessä, sillä risti on tyhjä! Hautakin on tyhjä, sillä Jeesus on jo täyttänyt lain, hän ei ole enää siellä. Kas siinä ilosanoma Hän ylösnoussut on!
Se on jo maksettu. Ei sitä myydä, alella eikä ilman. Makustele tätä. Ymmärrä kadotuksen todellisuus. Ymmärrä, mitä sinulle tarjotaan, ilmaiseksi! Monesti meihin uskoviin yritetään takoa synnintuntoa ulkoapäin. Mutta miksi? Pelostako? Synnintunnossa rypevältä uskovalta voisi kysyä, että uskooko Hän Jeesuksen sovitustyöhön? Uskooko hän, että Jeesus kuoli, jotta hän voisi pelastua? Uskooko hän koko kristinuskon keskeisen sanoman? Koska syntiset eivät ole menossa taivaaseen. Syntiset menevät ihan toiseen paikkaan, vanhurskaat pelastuvat. Tämän vanhurskauden voi saada vain lahjana. Jeesuksessa Kristuksessa, me olemme pelastetut, eivätkä pelastetut ole enää syntisiä, vaan matkalla Taivaan kotiin, kun tämä taival on Hänen johdatuksessaan ensin kuljettu.
Todellisen synnintunnon herättää Jumala, Sanansa ja Henkensä kautta, eikä se synnintunto ole kadotuksen pelkoa, vaan syvää tuskaa siitä, että on rikkonut suurinta rakkauttaan vastaan. Kun todella ymmärtää, miltä on pelastunut, mitä on saanut, lahjaksi, ei voi muuta kuin haluta palvella. Silloin me saamme palvella ilosta käsin, vapaudesta käsin. Silloin me saamme turvata Isään, huutaa lapsena Jeesuksen nimessä Abba, Isä! Silloin me saamme luottaa siihen, että Jumala on voimallinen Jumala, joka uudistaa mielemme Sanansa ja Henkensä kautta. Armo on perinjuurin kalliisti maksettu, mutta sinulle ystäväni, se on ilmaista. Tämä on se ilosanoma, jota saamme julistaa, joka saa sulautua koko sieluumme ja ruumiiseemme ja kaikkeen mitä meissä on, jotta saisimme kiittäen kilvoitella kohti Isää.
sunnuntai 2. huhtikuuta 2017
Eksytyksen ansa
Vihollisella on varattuna meitä uskovia varten koko joukko erilaisia ansoja. Yksi iso, uskovien itsensä ylläpitämä ansa on harhan ja eksytyksen etsimisen ja pelkäämisen ansa.
Harhaoppinen on sana, mitä viljellään yleisesti muista uskovista. Ikään kuin kukaan täällä olisi 100% puhdasoppinen. Jumala yksin tietää totuuden ja on valmis sitä totuutta opettamaan jokaiselle nöyrälle sydämelle. Ylpeät sen sijaan kompastuvat omaan viisauteensa. Ei ole mitään mieltä riidellä siitä, kuka on oikeassa. Sillä jo pelkkä riitely kertoo, että ei kumpikaan.
34. Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne.
35. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus. (Joh.13:34-35)
Miten sitten varjella itsensä harhaan astumasta? Sekaannus ja eripura on vihollisen työtä. Jumala on voimallinen Jumala ja täysin kykenevä johdattamaan meitä tänäänkin.
9. Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
10. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. (Luuk.11:9-10)
Etsi Hänen kasvojaan. Vietä aikaa Isän kanssa. Hänen sanansa ääressä. Rukoile. Rukoile. Rukoile. Miksi et keskustelisi rakkaan Isäsi kanssa? Vetäydy rukoilemaan, ano, etsi ja kolkuta. Kysy Hänen tahtoaan, pyydä Hänen johdatustaan. Hän on kaikkivaltias. Ei Hänelle ole mikään ongelma vastata sinulle.
Särjettyä ruokoa Hän ei muserra, mutta ei Hän sitä lasikupuunkaan sulje jatkamaan särkyneenä oloa, vaan antaa kasvun, ravitsee, nostaa, kunnes se puhkeaa kukkaan ja on täydessä loistossaan! Älä alistu hämmennyksen alle. Etsi keskinäistä rakkautta, niin löydät Hänen opetuslapsensa tässäkin ajassa. Etsi hyvää hedelmää, niin löydät hyviä puita, joiden alla levähtää ja kerätä uutta voimaa.
Vaikka ajat synkkenevät, Hänen kirkkautensa loisto ei synkkene.
Harhaoppinen on sana, mitä viljellään yleisesti muista uskovista. Ikään kuin kukaan täällä olisi 100% puhdasoppinen. Jumala yksin tietää totuuden ja on valmis sitä totuutta opettamaan jokaiselle nöyrälle sydämelle. Ylpeät sen sijaan kompastuvat omaan viisauteensa. Ei ole mitään mieltä riidellä siitä, kuka on oikeassa. Sillä jo pelkkä riitely kertoo, että ei kumpikaan.
34. Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne.
35. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus. (Joh.13:34-35)
Miten sitten varjella itsensä harhaan astumasta? Sekaannus ja eripura on vihollisen työtä. Jumala on voimallinen Jumala ja täysin kykenevä johdattamaan meitä tänäänkin.
9. Niinpä minäkin sanon teille: anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.
10. Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. (Luuk.11:9-10)
Etsi Hänen kasvojaan. Vietä aikaa Isän kanssa. Hänen sanansa ääressä. Rukoile. Rukoile. Rukoile. Miksi et keskustelisi rakkaan Isäsi kanssa? Vetäydy rukoilemaan, ano, etsi ja kolkuta. Kysy Hänen tahtoaan, pyydä Hänen johdatustaan. Hän on kaikkivaltias. Ei Hänelle ole mikään ongelma vastata sinulle.
Särjettyä ruokoa Hän ei muserra, mutta ei Hän sitä lasikupuunkaan sulje jatkamaan särkyneenä oloa, vaan antaa kasvun, ravitsee, nostaa, kunnes se puhkeaa kukkaan ja on täydessä loistossaan! Älä alistu hämmennyksen alle. Etsi keskinäistä rakkautta, niin löydät Hänen opetuslapsensa tässäkin ajassa. Etsi hyvää hedelmää, niin löydät hyviä puita, joiden alla levähtää ja kerätä uutta voimaa.
Vaikka ajat synkkenevät, Hänen kirkkautensa loisto ei synkkene.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)